Tilaa vuorovaikutukselle oikeaan aikaan

Maankäyttö- ja rakennuslakia on pidetty julkishallinnon edistyksellisenä tienavaajana osallistumisen ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Osallistumismahdollisuus kaava-asioiden valmisteluun ja avoin tiedottaminen on nostettu yhdeksi lain keskeisimmistä tavoitteista. Kaavoituksen vuorovaikutus on toiminut usein ukkosenjohdattimena alueidenkäytön lisäksi myös muissa keskusteluissa hallinnon ja kansalaisten välillä.

Osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä säännöksiä on pidetty pääosin hyvin toimivina. On paljon esimerkkejä kaavaprosesseista, joissa vuorovaikutus on hoidettu hyvin. Toisaalta on todettu, että monessa tilanteessa kyllä kuullaan, muttei kuunnella. Osallistumisen vaikuttavuus on toisinaan koettu huonoksi. On myös tuotu esille, että menettelyissä korostuu yksittäisiin kaavoihin liittyvä kuuleminen. On vaikea miettiä, miten oma viesti pitäisi tuoda esille, jos samanaikaisesti vireillä on usea eritasoinen kaava.

Nykyisessä laissa osallistumista koskevat säännökset ovat joustavia. Kaavojen vireille tulosta pitää ilmoittaa ja kaavaprosessin alkuvaiheessa on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Valmisteluvaiheessa pitää varata mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen ja jokainen kaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä. Menettelystä ei säädetä tarkemmin, mikä mahdollistaa monenlaiset käytännön toteutukset.

On selvää, että kaavaprosesseihin liittyvissä menettelyissä tarvitaan joustavuutta. Kaavat ovat erilaisia ja siten osallistumisen ja vuorovaikutuksen tarve vaihtelee. On tilanteita, joissa voidaan edetä suoraviivaisesti kaavaehdotukseen, ja tilanteita, joissa päätöksiin vaaditaan runsaasti erilaisten vaihtoehtojen vuorovaikutteista pohdintaa. Joustavuudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Se mahdollistaa myös hyvin niukan vuorovaikutuksen tai sen painottamisen prosessin myöhäiseen vaiheeseen, jolloin moniin keskeisiin valintoihin on jo käytännössä sitouduttu.

Tästä syystä erityisesti varhaisen vaiheen osallistumisen vahvistaminen on nostettu esille jo MRL-uudistuksen alkuvaiheessa. Osallistumista ja vuorovaikutusta pohtiva jaosto hahmottelee, miten säännöksillä voidaan tukea sitä, että jo kaavoitusta käynnistettäessä voidaan aidosti käydä vuoropuhelua suunnittelun tavoitteista ja lähtökohdista? Miten voidaan vaikuttaa siihen, että osalliset eivät koe tulevansa jo valmiiksi katettuun pöytään kaavan tullessa vireille?

Toki on muistettava, että tässä asiassa on paljolti kysymys menettelyjen kehittämisestä ja asenteista. Säännösten mahdollisuudet edistää aitoa vuorovaikutusta ovat rajalliset. Monet kunnat ovat jo nykyisten säännösten puitteissa panostaneet varhaisen vaiheen vuorovaikutukseen. Haasteena on löytää säännöksissä sopiva tapa korostaa kaavoituksen aloitusvaiheen merkitystä ilman, että luodaan kaavoitusmenettelylle liian ahtaat puitteet.

Miten lainsäädännöllä voitaisiin mielestäsi edistää varhaisen vaiheen osallistumista? Entä osallistumisen vaikuttavuutta? Voit antaa myös muita terveisiä työmme tueksi kommentoimalla tätä blogia.

4 kommenttia artikkeliin “Tilaa vuorovaikutukselle oikeaan aikaan”

  1. Olli Ristaniemi

    Moi,
    Hyvää pohdintaa. Osallistamisen vahvistaminen kaavoituksen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on oleellista. Meillä on tästä Keski-Suomessa hyvä esimerkki, joka liittyy maakuntakaavaan.

    Maakuntakaavan tarkistuksessa keskustelimme ennen kaava-aloituksen päätöstä reilut puoli vuotta kuntien, järjestöjen, viranomaisten jne. kanssa, mitkä ovat tarkistuksen suhteen ajatuksemme, mitä aiotaan tehdä, mitä strategisuus tarkoittaa jne. Saimme hyvän käsityksen siitä mihin suuntaa pitää lähteä ja millä tasolla.

    Tämä epävirallinen kierros näkyi sitten prosessiin kuluessa lausuntojen ja muistutusten vähäisessä määrässä ja sisällössä ja nopeutti itse kaavaprosessia. Tämä menettelytapa otettiin käyttöön Anna-Kaisa Tupalan gradun johtopäätöksistä; Gradun hän teki Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) sosiaalisista vaikutuksista (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/43137/URN:NBN:fi:jyu-201404011447.pdf?sequence=1)

    T. Olli

  2. Ilkka Törmä

    Vuonna 2008 valmistui tutkimus, jossa analysoitiin julkisia ja yksityisiä maankäytön kehittämishankkeita ja yhteistoimintaa niissä. Yhteistoiminnasta laadittiin JYMY – malli. Nyt kun tutkimuksesta on kulunut 10 vuotta, olisi aihetta miettiä yhteistyön sisältöä uudelleen.

    On väärin tarkastella hankkeita maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Kyllä yhteistyön keskiöön on nostettava itse hanke. Yhteiskuntaa kehitetään hankkeiden avulla. Tämä käy selvästi ilmi, kun tarkastelee kuntien kaavoituskatsauksia. Lähes jokaisen kaavamuutoksen taustalla on hanke, joko yksityinen (esimerkiksi sellutehdas, kauppakeskus) tai julkinen (esimerkiksi uusi koulu, lisäraide rautatiehen). Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi hankkeisiin tarvitaan erilaisia viranomaissuunnitelmia ja lupia.

    Päällekkäisen suunnittelutyön välttämiseksi pitäisi hankkeen suunnittelu tehdä tiiviissä yhteistyössä kaavoitus- ja lupaviranomaisten kanssa. Esimerkiksi voitaisi käyttää yhteisiä suunnittelijoita. Tiedottaminen ja vuorovaikutus tulee asianosaisten näkökulmasta selkeämmäksi, kun hankkeen tiedottamisen yhteydessä viestitään myös kaavoituksesta ja lupa-asioista. Esimerkkinä voisi olla vaikka hankkeen, kaavoituksen ja lupa-asioiden yhteiset asianosaisten kuulemistilaisuudet.

    Vireillä olevassa maankäyttö ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on tavoitteiksi otettu muun muassa prosessien nopeuttaminen ja selkiyttäminen. On esitetty kuntiin yhtä kaavatasoa. Ehdotuksen mukaan tuo kaavataso olisi kuntakaava, mutta esitän tuon kaavan nimeksi hankekaava, joka voitaisi laatia hankkeen koko huomioonottavassa mittakaavassa ja tarkkuudessa.

  3. Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

    Hei!

    Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain ja asetuksen voimassaoloaikojen pidentäminen viidellä vuodella tehtiin ilman, että Kokeilulain vaikutuksia eri kunnissa olisi arvioitu julkisuuteen.

    ”Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (1257/2010, kokeilulaki) ja sen nojalla annetun asetuksen (107/2014) voimassaolon jatkamisesta viidellä vuodella, jos sitä pidetään tarpeellisena lain soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa (sovelletaan Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja Kouvolassa.

    Samalla lain piiriin kuuluvia kuntia pyydetään antamaan lain seurantaa ja arviointia koskevia tietoja, niitä hyödynnetään maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa”

    Ympäristöministeriö tiedustelee säännöksen piiriin kuuluvilta kunnilta ja Suomen kuntaliitolta, onko lain ja asetuksen säännösten voimassaolon jatkaminen edelleen tarpeellista. Jos näin on, lakia ja asetusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisen sisältöisenä viidellä vuodella, eli vuoden 2023 loppuun asti. Säännösten tarpeellisuus ja sisältö selvitetään tarkemmin käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä ja aikataulussa. Ennakoiden maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta kunnilta kunnilta kerätään tällä lausuntokierroksella myös seuranta- ja arviointitietoja kokeilulain soveltamisesta” – –

    Lähde:

    https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/8d3c150c-a248-4818-8aa0-3d6a2010e995/349e8f2c-f7ba-43e2-9c9b-b797f1386cb4/LAUSUNTOPYYNTO_20180606142016.pdf

    Tiedustelen, missä lausuntokierroksella tehdyt kuntien arvioinnit ja lausunnot ovat koottuna nähtävissä? Onko myös ko. kuntien asukkailta kysytty Kokeilulain vaikutuksista?

    Miksi Kokeilulakia on nyt jatkettu, jos sen vaikutuksia ei ole arvioitu? Itse kokeilulakikin siihen määrää.

    Jyväskylässä Kankaan uudella 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan asuinalueella on saatu tämän Kokeilulain turvin maankäyttö- ja kaavoitus täysin sekaisin ja kuntalaisten kannalta täysin vaille oikeusturvaa: kuntalaisia ei ole kuultu eikä kuulla kaavoissa eikä Tourujoen padon purussa eikä Tourujokikunnostuksessa.

    Em. Kokeilulailla on lähinnä testattu jyväskyläisten kuntalaisten, luonnonsuojelijoiden ja kulttuuri-ihmisten sietokykyä – nyt sietokyky on loppu! Kokeilulaki tulee keskeyttää välittömästi EU-direktiivien vastaisena: kuntalaisten kuuleminen ei toteudu EU:n perusoikeuksien mukaisena (perustuslaki 14, 20 ja 21 §:t, Århusin sopimus ja Faronyleispuitesopimus.

    PS. Ja mitä edellä olevaan K-S maakuntakaavaan tulee niin, siinähän oli 14 sivua muistutuksia, jotka pyyhkäistiin surutta maton alle ja kuulutettiin kaava lainvoimaiseksi. Ilmoittakaa, jos tarvitsette K-S maakuntakaavaan jätetyt muistutukset itsellenne sähköisessä muodossa. Olen toimittanut ko. muistukset Petteri Katajistolle kaavakäsittelyn yhteyteen.

    Kokeilulaki tulee kumota välittömästi ja kuntalaisten aito kuuleminen saatava takaisin!

    Terveisin

    Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä
    se pyytämättä ja yllättäen lausuntonsa antanut kuntalainen

    • Jaana Junnila, ympäristöministeriö

      Kokeilulakia koskeva lausuntokierros oli avoinna kesällä 2018 ja annetut lausunnot ja kuntien arvioinnit lain soveltamisesta näkyvät lausuntopalvelussa (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5b012b44-f078-413f-9e65-610290089d14, kohta Lausunnonantajien lausunnot) ja hankeikkunassa (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM020:00/2018, kohta asiakirjat). Kuntalaiset eivät jättäneet lausuntokierroksella yhtä henkilöä lukuun ottamatta mielipiteitä. Lausuntokierros oli avoin ja siinä kenellä tahansa oli mahdollisuus jättää mielipiteensä.

      Kokeilulaissa on tällä hetkellä (1.12.2018 lukien) jäljellä enää kaksi säännöstä, joista toinen koskee jätteiden putkikeräysjärjestelmää ns. Marja-Vantaan osayleiskaavan alueella ja toinen rakennusluvan normaalia ketterämpää myöntämismenettelyä Helsingissä, Vantaalla ja Turussa, jos asiakas sitä pyytää. Kokeilulakia ei enää sovelleta tulevaisuudessa Jyväskylässä. Kokeilulaissa ei ole säännöksiä kaavoituksen kuulemismenettelyistä tai vuorovaikutuksesta kuntalaisten kanssa, vaan maankäyttö- ja rakennuslain normaalit säännökset ovat silloin käytössä.

      Olen pahoillani, että Jyväskylässä Kankaan alueen kaavoituksessa ei ole mielestänne toimittu asianmukaisesti kaikilta osin. Kaupungeilla on iso valta ja vastuu alueidenkäytön suunnittelussa ja vuorovaikutuksen järjestämisessä kaikkien kuntalaisten kanssa. Viime kädessä ratkaisut päätetään kunnassa ja tuomioistuimet voivat valvoa ratkaisun laillisuutta, mutta eivät sen ”hyvyyttä” muussa suhteessa. Vastuu on kunnan, jonka päätöksentekijät ovat vastuussa päätöstensä hyvyydestä – viime kädessä seuraavissa vaaleissa demokraattisen valintaprosessin kautta. Kaavoitus on yksi tärkeä vaihe keskustella ja sovittaa yhteen niitä moninaisia tarpeita, joita kunnan maankäyttöön liittyy. Vaikka kaikkien mielipiteitä ei aina voidakaan noudattaa, on silti tavoiteltavaa, että ratkaisut syntyvät yhteistyön hengessä ja ne ovat ymmärrettäviä ja hyväksyttävissä niillekin henkilöille, jotka ratkaisua eivät ole alun perin toivoneet.

Kommentoi

Kommentistasi lähetetään julkaisupyyntö blogin ylläpitäjille. Kiitos kommentistasi!