Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Lain ytimessä on aina ollut vahva osallistamis- ja vuorovaikutuskulttuuri. Sitä haluamme vaalia myös tässä uudistustyössä.
Työtä on edessä paljon. Valmisteluun osallistuu yli 200 henkilöä eri kokoonpanoissa. Tavoitteena on, että hallituksen esitys olisi valmis vuoden 2021 loppuun mennessä.
Näiltä verkkosivuilta löytyy tarkempaa tietoa uudistustyöstä: mitä asioita uudistus koskee, miten työ etenee, koska on luvassa tapahtumia tai muita osallistumisen paikkoja, ja kehen voi olla yhteydessä, jos jokin uudistusta koskeva asia askarruttaa.
Itse vedän uudistuksen työryhmää. Kokoonnumme kerran kuukaudessa, ja käsittelemme kerrallaan 1-2 aihetta, joita on valmisteltu jaostoissa. Tähän mennessä on käsitelty rakentamisen toteuttamisvastuuta ja kaavatasoja.
Parlamentaarinen seurantaryhmä kokoontuu tänä syksynä kaksi kertaa. Muun muassa edellä mainitut asiat tulevat olemaan asialistalla sielläkin.
Sidosryhmäfoorumi koostuu laaja-alaisesta joukosta maankäytön ja rakentamisen asiantuntijoita. Foorumi on nyt tavannut kaksi kertaa ja vuoden lopussa on vielä kolmas tapaaminen. Keskustelu valmistelijoiden kanssa jatkuu myös kokousten välillä.
Lain kokonaisuudistus tarkoittaa, että kaikki asiat avataan keskustelulle. Punnitsemme avoimin mielin erilaisia vaihtoehtoja, kuulemme ja kyselemme.
Myöhemmin aloitamme lakitekstien muotoilun kirjoittamalla yleisperusteluja, ja etenemme askel askeleelta kohti lakiluonnoksen ensimmäistä versioita. Nähtäväksi jää, kuinka monta uusintakierrosta tarvitaan ennen kuin hallituksen esitys on valmis. Toiveeni on, että se olisi valmis vuonna 2021.
Olemme saaneet jo nyt monia hyviä kommentteja ja ideoita valmistelutyöhön. Toivonkin, että keskustelu jatkuu yhtä hyvässä ja rakentavassa hengessä kuin missä se on alkanut. Matkaväsymystä saattaa vielä työn edetessä iskeä, mikä ei haittaa – kunhan emme vain kaikki väsy yhtä aikaa.
Tämä lainsäädäntöhanke on iso, ja sen läpivienti tulee kestämään useamman vuoden ja yli vaalikauden.
Tule mukaan!
Helena Säteri
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työryhmän puheenjohtaja
On vaikea ymmärtää, ettei järvenrantatontille n 7000 m2 saa poikkeamispäätöstä kun ko kaupunki omistaa läheisyydessä satoja metrejä rantaviivaa (myös vastarannalla yleisen uimarannan) ja kiellon perusteena virkistystarverakentaminen. Lisäksi ko tontin ja kaupungin alueen välissä on ok talo rantatontilla. Sitten on ihmeellisiä rantaviivalaskelmia myös kiellon perusteena. Kun rakentamisjärjestys edellyttää esim saunarakennuksen olevan vähintään 50 m:n päässä rantaviivasta, niin eihän ko. rakentaminen edes näkyisi järvelle.