Sähköisen osallistumisen välineet, kuten sosiaalisen median kanavat, kuntien palautejärjestelmät sekä erilaiset nettikyselyt, ovat vakiintumassa osaksi alueidenkäytön suunnittelua. Toimintatavat ja välineet kuitenkin vaihtelevat kunnittain. Sen vuoksi kansalaisten osallistumismahdollisuudet eivät ole tasa-arvoisia. Selainpohjaiset 3D-mallit ja täydennetyn todellisuuden sovellukset eivät vielä ole vakiintuneessa käytössä, mutta moni suunnittelija kokisi ne hyödyllisinä. Nämä tiedot ilmenevät viime kesänä toteutetusta sähköisen osallistumisen kyselystä, jonka avulla kerättiin tietoa digitaalisen osallistumisen käytännöistä ja odotuksista MRL-uudistusta varten. Kyselyyn vastasi yli 250 alueidenkäytön suunnittelun parissa työskentelevää asiantuntijaa.
Sähköinen kaavapalautejärjestelmä sujuvoittaisi kuulemista
Lakiuudistuksen kannalta yksi tärkeä havainto on, että vain osa kunnista on sähköistänyt lakisääteisen kuulemisen. Vain noin kolmannes vastaajista kertoi, että mielipiteitä tai muistutuksia on kerätty verkon kautta. Selitystä voidaan hakea sähköisten työkalujen käytettävyydestä ja yhteentoimivuudesta sekä toisaalta kaava-aineistojen formaatista. Kaavapalautteen kerääminen verkon kautta ei välttämättä vaadi karttapohjaista työkalua, mutta kyselyn vastaajista moni pitää paikkaan kytkeytyvää palautetietoa erityisen hyödyllisenä. Paikkatiedon hyöty korostuu erityisesti suurissa kaavoissa, joihin saadaan runsaasti palautteita. Harva kunta kuitenkaan laatii kaavoja sellaisessa muodossa, että aineisto olisi ilman lisätyötä vietävissä paikkatietopohjaiseen kaavapalautejärjestelmään. Kansallisesti yhtenäisen tietomallipohjaisen kaavan kehittäminen edistäisi sujuvan ja tehokkaan sähköisen kaavakuulemisen toteuttamista.
Digitalisaatio tukee varhaisen vaiheen osallistumista
Verkko mahdollistaa entistä laajemman ja moninaisemman osallistujajoukon mukanaolon suunnittelun eri vaiheissa. Kyselyn perusteella erityisesti kaavoituksen aloitusvaiheessa sähköiset välineet koetaan hyödyllisiksi. Varhaisen vaiheen osallistumisen vahvistaminen on muutoinkin nostettu esille MRL-uudistuksessa, kuten Matti Laitio blogissaan kirjoitti. Digitalisaatio on tuonut tähän toimivia välineitä, esimerkiksi karttakyselytyökaluja, joiden avulla voidaan kerätä kokemuksellista tietoa alueen asukkailta ja muilta toimijoilta suunnittelun lähtötiedoksi. Näyttää siltä, että monessa kaavoitusorganisaatiossa tällaista kuntalaisten tuottamaa aineistoa pidetään tärkeänä ja hyödyllisenä. Sähköisten välineiden katsotaan helpottavan tiedon keräämistä.
Sosiaalinen media voi olla voimavara
Sosiaalinen media on kyselymme perusteella yllättävänkin yleinen työkalu alueidenkäytön suunnittelussa: noin 40 prosenttia vastaajista käyttää sosiaalista mediaa vakiintuneesti työtehtävissään, mutta sen koettu hyöty on suhteellisen heikko. Odotetusti sosiaalisen median työkäyttöön suhtautuvat positiivisimmin ne, jotka jo käyttävät sitä työssään. Muista tutkimuksista tiedämme, että suhtautuminen somen käyttöön kaupunkisuunnittelussa jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Käytettiinpä somea aktiivisesti tai ei, se haastaa julkishallinnon toimintatapoja ja tarjoaa ihmisille omaehtoisen organisoitumisen ja vaikuttamisen kanavan. Kunnissa on ratkaistava, miten tämä voimavara hyödynnetään suunnittelussa parhaalla mahdollisella tavalla.
Miten lakia tulisi uudistaa?
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on suhteellisen välineriippumaton: se mahdollistaa sähköisen osallistumisen, muttei pakota siihen. MRL-uudistuksessa on pohdittava, millä tavalla sähköistä osallistumista tulisi säännöksillä edistää, ja mitkä asiat taas ovat enemmän käytäntöihin ja toimintatapoihin liittyviä.
MRL-uudistuksen osallistumisen jaosto suhtautuu sähköisen osallistumisen edistämiseen positiivisen maltillisesti. Sähköisen osallistumisen käytäntöjä halutaan edistää lainsäädännöllä, mutta samalla on turvattava osallistuminen myös perinteisin menetelmin, jotta yhdenvertaisuus varmistetaan. Molempien menettelytapojen toteuttaminen rinnan vaatii kuitenkin resursseja, joten lakiuudistuksen valmistelussa on varmasti myös tehtävä valintoja. Esimerkiksi lehti-ilmoitukset ja perinteiset ilmoitustaulut istuvat velvoittavina huonosti sähköiseen maailmaan. Yhtenä ajatuksena on myös nostettu esiin kaavoituskatsauksen kehittäminen sähköiseksi palveluksi, jossa olisi jatkuvasti saatavilla ajantasainen tieto vireillä olevista ja lähitulevaisuuden kaavahankkeista.
Lakiuudistuksessa pyritään löytämään keinoja älykään sähköisen osallistumisen mahdollistamiseksi kaikissa kunnissa. Yksi keskeinen kysymys on täysin sähköisen kaavoitusprosessin tukeminen digitalisaation ja tietomallipohjaisen kaavan avulla. Näitä aiheita työstetään yhteistyössä MRL-uudistuksen digijaoston kanssa.
Miten kehittäisit sähköistä osallistumista? Kerro näkemyksesi MRL-uudistuksen valmistelun tueksi kommentoimalla tätä blogia.
SOMETUS MUKAAN KAAVAPROSESSEIHIN
Hyvä kirjoitus ja kannatan lämpimästi sähköisen osallistamisen kaikinpuolista kehittämistä. Kuten blogissa todetaan niin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa sähköisen osallistumisen, muttei pakota siihen.
Me Keski-Suomessa käytimme sähköistä osallistamista ja tiedotusta laajasti maakuntakaavan tarkistuksessa. Tiedotuskanavamme oli liiton nettisivut ja ahkera sometukseni pääasiassa twitterissä ja youtube-videoiden muodossa. Sometustani (@RistaniemiOlli) kaavavalmistelun eri kiemuroissa oli seuraamassa toista sataa henkilöä, ja kun samat asiat sometettiin Keski-Suomen liiton (@keskisuomenliit) sivuilla niin seuraajia oli toista tuhatta.
Sometuksen kautta, jalkautumisen ohella, saimme myös jatkuvaa palautetta, johon pyrimme heti reagoimaan. Käsityksemme mukaan nämä olivat ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että kaavaprosessi ja kaavan hyväksyminen menivät kuin ”Strömsössä”.
Johtopäätöksemme edellä olevasta on, että sähköinen osallistaminen osana kaavoitusta on kannatettavaa ja se kannattaa ottaa ahkeraan käyttöön. Keski-Suomen liitto on useiden kuntien lailla siirtynyt sähköiseen ilmoittamiseen ja tiedottamiseen ja on luopunut perinteisistä menetelmistä. Sähköisistä kokousmenettelyistä ja ilmoituksista on jo kuntalaissa ja maakuntalakiluonnoksessa useita pykäliä.
Perinteisistä menetelmistä voitaisiin aivan hyvin luopua. Yhdenvertaisuuteen voitaisiin vastata digitaalisten palvelujen saatavuudella. Tähän on kiinnitetty huomioita maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa, jossa digitalisaatio on keskeisimpiä asioita. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa olisi varmaan hyvä vilkuilla myös maakuntauudistuksen suuntaan, ja näin varmaan on tehtykin.