Miten ensi vuosikymmenellä suunnitellaan toimivaa Suomea? Miltä näyttää kestävien kaupunkien ja maaseudun tulevaisuus, entä miten luodaan hyvää elinympäristöä ja tuetaan erilaisten alueiden elinvoimaisuutta?
Näitä asioita pohdimme maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työryhmän alaisuudessa toimivassa alueidenkäytön jaostossa. Jaosto aloitti työskentelynsä viime syksynä, joten työ on jo hyvässä vauhdissa. Olemme tarkastelleet suunnittelujärjestelmän muutostarpeita kuntien, kaupunkiseutujen, maakuntien ja valtakunnallisen tason näkökulmasta sekä hahmotelleet vaihtoehtoisia malleja uudeksi suunnittelujärjestelmäksi.
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää uudistettaessa on katsottava tulevaisuuteen. Toimintaympäristö muuttuu vauhdilla, ja muutoksen nopeus vain kiihtyy. Uusia asioita tuovat mukanaan niin digitalisaatio ja ilmastopolitiikka kuin väestönmuutokset ja energiakysymyksetkin. Alueidenkäytöltä edellytetään valmiuksia vastata nopeasti erilaisiin tarpeisiin. Samalla on tärkeää, että ympäristön laatu ja kestävyys turvataan muutoksen alla.
Avoin yhteistyö on tärkeää. Pidämme tärkeänä, että sidosryhmät voivat osallistua uudistuksen valmisteluun sen eri vaiheissa. Tällä tavalla vahvistuu myös eri osapuolten keskinäinen luottamus ja sitoutuminen valmisteluun. Ympäristöministeriössä olemme sanoneet olevamme rohkeasti avoimia – se toimii hyvänä ohjenuorana myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelussa.
Voit osallistua alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistustyöhön vaikkapa juuri nyt kommentoimalla tätä blogia!
Kuinka eurot on otettu huomioon pohdinnoissa? Onhan kv-pankkisääntely ja -rahamarkkinavaatimukset huomioitu. Rakentamista rahoitetaan yhä useammin ja enemmän kv-markkinoilta käsin ihan sitä tuiki tavallista asuntolainaa myöten. Edistetäänkö ratkaisuja, jotka saavat aidosti markkinaehtoista rahoitusta kaikissa oloissa vai luodaanko kehikkoa, joka saa käytännössä rahoitusta vain valtion varoista/takaamana.