Kaikkiin merkittäviin kaavahankkeisiin liittyy viranomaisyhteistyötä, vaikka kunta vastaakin oman alueensa alueiden käytön suunnittelusta. Yhteistyön sujuminen vaikuttaa sekä kaavoituksen prosessiin että sisällön laatuun. ELY-keskukset ovat kuntakaavoja koskevassa viranomaisyhteistyössä keskeisessä roolissa. ELY-keskusten tehtävänä on edistää kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja valvoa, että alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.
ELY-keskusten nykyiset kuntakaavoitusta koskevat tehtävät ovat olleet voimassa muutaman vuoden. Vuoden 2017 maankäyttö- ja rakennuslakimuutoksessa ELY-keskusten kuntakaavoituksen ohjaus- ja edistämistehtävä supistettiin edistämistehtäväksi ja valvontatehtävä rajattiin aiempaa tiukemmin vain valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin. Samalla myös muun muassa rajattiin tilanteita, joissa on järjestettävä kuntakaavaa koskeva viranomaisneuvottelu.
Lakimuutosten jälkeen niin edistämistehtävän sisältö kuin valvontaroolin rajauskin ovat herättäneet keskustelua. Myös hallitusohjelmassa todetaan ELY-keskusten valvontaroolista, että alueiden käytön laillisuuden valvonta tulee viranomaistoimintana säilyttää vähintään nykytasolla. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä täytyykin pohtia, miten laillisuusvalvontaa tulisi jatkossa toteuttaa alueidenkäytön suunnittelussa. Samalla ELY-keskusten kuntien alueidenkäytön suunnittelua koskeva viranomaisyhteistyö asettuu kokonaisuudessaan pohdittavaksi. Tavoitteena on, että viranomaisyhteistyö olisi kunnan näkökulmasta mahdollisimman oikea-aikaista ja olennaisiin asioihin keskittyvää. On myös tärkeää, että viranomaisyhteistyöstä ei muodostu liian raskasta menettelyä.
Maakuntakaavaprosessissa tapahtui muutama vuosi sitten iso muutos, kun ympäristöministeriö luopui vahvistusmenettelystä. Maakuntakaavoissa käsitellään kuitenkin edelleen suuria valtakunnallisestivaikuttavia hankkeita ja asioita, joilla voi olla myös merkittäviä viranomaisiin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia. Viranomaisten mahdollisuus vaikuttaa maakuntakaavojen sisältöön pyrittiin lakimuutoksessa turvaamaan ajoittamalla viranomaislausuntokierros ja viranomaisneuvottelu ennen kaavaehdotuksen julkista nähtäville asettamista. Tältä osin prosessin toimivuus edellyttää, että kaavaa laativa maakunnan liitto on ennen viranomaisneuvottelua perehtynyt huolella lausuntoihin, tehnyt niistä yhteenvedon sekä alustavat ehdotukset siitä, mitä muutoksia kaavaehdotukseen aiotaan lausuntojen pohjalta tehdä.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun oikeasta ”sijainnista” maakuntakaavaprosessissa keskustellaan aika ajoin. Lain mukaan se järjestetään ”kaavoitukseen ryhdyttäessä” muun muassa kaavaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden toteamiseksi. Lain uudistamisen yhteydessä kannattaa pohtia, onko tuo neuvottelun ajankohdan rajaaminen enää tätä päivää. Voisiko neuvottelun järjestää kaavan laatijan harkinnan mukaan valmistelun hieman edettyä? Silloin kaavan sisältö olisi hahmottunut hieman tavoitteita pidemmälle.
Lisätietoja:
- erityisasiantuntija Anu Kerkkänen, etunimi.sukunimi@ym.fi
- ympäristöneuvos Petteri Katajisto, etunimi.sukunimi@ym.fi