Maankäyttö- ja rakennuslain pitkään valmistelussa ollut uudistus on tullut uuteen vaiheeseen viimeisten kuukausien aikana. On jälleen paikallaan tehdä tilannekatsaus.
Käsissämme on tällä hetkellä ehdotus rakentamislaiksi. Se sisältää loppuvuonna 2021 laajalla 10 viikon lausuntokierroksella olleen kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen rakentamista koskevat pykälät, joihin on tehty eräitä muutoksia lausuntopalautteen pohjalta.
Rakentamislaki vauhdittaisi rakentamisen vähähiilisyyttä ja digitalisaatiota, sujuvoittaisi rakentamista ja parantaisi rakentamisen laatua. Uudistus on hyvin merkittävä rakentaessamme Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.
Miksi kaavoitus- ja rakentamislaista päädyttiin pelkkään rakentamislakiin? Syynä on edelläkin mainittu lausuntopalaute, josta laadittu lausuntoyhteenveto julkaistiin helmikuussa 2022. Valtaosa lähes 550 lausuneesta tahosta kannatti uudistuksen tavoitteita, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, rakentamisen kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä.
Maaliskuun lopulla hallitus linjasi, että eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Alueidenkäyttöä laajemmin muuttavaa lakiesitystä hallitus ei enää tällä vaalikaudella anna eduskunnalle. Näin tämän vaalikauden aikana edetään asioissa, joissa yhteisymmärrys on suurin.
Järjestimme huhtikuun alkupuolella rakentamislakiehdotuksesta avoimen esittely- ja kuulemistilaisuuden, johon osallistui enimmillään noin 470 kuulijaa. Tilaisuudessa halusimme kertoa sidosryhmille mahdollisimman ripeästi, miten lausunnot on huomioitu, ja miten lainvalmistelu jatkuu. Tilaisuudessa useat tahot myös hyödynsivät mahdollisuutta esittää näkemyksiään.
Lakiuudistusta on nyt vuosia valmisteltu monipuolisesti niin sidosryhmien, poliittisten päättäjien kuin virkakunnan kanssa. Uudistuksen vaiheista ja sisällöistä on hankkeen aikana viestitty MRL-uudistuksen hankesivuilla, ja valmisteluasiakirjat ovat olleet saatavilla valtioneuvoston yhteisessä Hankeikkuna-tietopalvelussa. Lakiuudistuksen arviointi- ja esivalmistelutyö käynnistettiin jo vuonna 2011 sisältäen mm. rakentamisen kokonaisuuden uudistuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi valmistui 2014. Kokonaisuuden uudistus käynnistyi asetettuine ryhmineen ja sidosryhmäfoorumeineen laajassa vuorovaikutuksessa vuonna 2018.
Syksyllä eduskuntaan viedään siis hallituksen linjauksen mukaisesti ehdotus rakentamislaiksi sekä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi. Nykylain muutoksella voimassa olevat rakentamisen pykälät kumotaan ja jäljelle jäävän kokonaisuuden nimi muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäytön pykäliin ei tehdä siinä yhteydessä muita sisällöllisiä muutoksia. Lisäksi alueidenkäytön digitaalisuuden pykälät valmistellaan osana uutta lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.
Teppo Lehtinen
ylijohtaja
ympäristöministeriö
Terve, kysymys tuosta uudesta ”mahdollisesta” rakennuslaista, mikä mahdollistaisi alle 30 neliöisten saunarakennusten rakentamisen ilman rakennuslupaa.
Jos laki menee läpi, niin tarkoittaako se myös sitä, että alle 30 neliöisen saunalautan voi rakentaa ilman rakennuslupaa? Tällä hetkellä saunalauttaan tarvitaan rakennuslupa, vaikka se rekisteröidään vesikulkuneuvoksi.
Kiitos etukäteen jo vastauksesta!
Saunalauttoja on MRL:ssä tulkittu rakennuksiksi, joilta on edellytetty rakennuslupaa. Uuden rakentamislain mukaan alle 30 m2:n suuruisen talousrakennuksen voisi rakentaa ilman lupaa noudattaen kuitenkin kaikkia rakentamista koskevia säännöksiä. Huomioon on otettava mm. rantarakentamista koskevat säännökset ja kaavamääräykset.