Työssä arvioitiin maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevien säännösten toimivuutta sekä selvitettiin kaupan tulevaisuutta sellaisten asioiden osalta, joilla arvioidaan olevan vaikutusta kaupan sijainnin ohjauksen tarpeeseen maankäyttö- ja rakennuslain uudista varten.
Työ perustui kyselyyn, haastatteluin, kaavatarkasteluihin, muihin selvityksiin ja muihin kirjallisuuslähteisiin. Työssä hyödynnettiin lisäksi Suomen ympäristökeskuksen numeerisia aineistoja vähittäiskaupan kehityksestä.
Selvitystyön tuloksena todettiin, että kaupan sijainnin ohjaus on edelleen tärkeää. Kaupan sijainnin ohjauksella voidaan vaikuttaa hyvän yhdyskuntarakenteen muodostumiseen ja kestävään liikkumiseen. Kauppa on merkittävässä asemassa asukkaiden arjessa sekä myös kaupunki- ja taajamarakenteen kehityksessä. Asukkaat hakeutuvat palveluiden läheisyyteen eikä ole samantekevää, mihin kauppa ja sen myötä muut palvelut ja niiden myötä muut keskustatoiminnat sijoittuvat. Keskustan ensisijaisuus kaupan sijaintipaikkana on perusteltua, koska se turvaa yhdyskuntarakenteen kestävän kehittämisen.
Kaupan mitoituksen todetaan maakuntakaavoituksessa olevan yhä haastavampaa, mutta mitoitus on tärkeää ainakin kuntakaavoissa. Edelleen on kaupan toimialoja, jotka voivat sijoittua hyvin myös keskustojen ulkopuolelle, joten kaupan laatu on tärkeä ohjauskeino kaavoituksessa. Kauppaa ja palveluverkkoa tulee suunnitella kiinteästi maankäytön- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä sekä yhdessä kaupan toimijoiden kanssa. Kaupan ohjauksessa pitkäjänteisyyteen ja johdonmukaisuuteen.
Huolimatta verkkokaupan kasvusta, rakennetaan edelleen fyysisiä myymälöitä. Verkkokaupan lisääntyessä fyysisen kaupan sijainnin merkitys korostuu. Verkko-ostamisen kasvu kuitenkin vähentää myymälämäärää tai pienentää myymäläkokoa. Verkkokaupan noutopisteet olisikin hyvä ohjata tukemaan myymälöiden toimintaedellytyksiä. Asiointi- eikä tavaraliikenteen ole havaittu vähentyvän verkkokaupan myötä. Ihanteellista kuitenkin olisi, ettei verkkokauppa lisäisi liikennettä.