Tuoreessa selvityksessä arvioidaan tulisiko asemakaavoituksessa siirtyä asianosaisuuteen perustuvaan valitusoikeuteen, kun nykyisin oikeus valittaa on kunnan jäsenillä. Lisäksi selvitettiin, tulisiko valitusoikeuden edellytykseksi säätää kaavaprosessin aikana tehty muistutus. Lopputulemana selvitys ei suosita muutoksia valitusoikeuteen eikä velvoitetta tehdä muistutusta, sillä muutoksilla todetaan olevan runsaasti epätoivottuja vaikutuksia.
Muutoksen tarvetta ja vaikutuksia arvioitiin selvittämällä valittajien asemaa vuosina 2016 ̶ 2017 tehdyissä asemakaavavalituksissa ja haastattelemalla korkeimman hallinto-oikeuden ja kaikkien hallinto-oikeuksien asemakaavavalituksia käsitteleviä tuomareita.
Valitukset osoittivat, että yksityisten tekemistä valituksista valtaosan (61 %) tekevät suppeasti määritellyt asianosaiset tai intressitahot, ja toiseksi suurin ryhmä (31 %) oli lähialueen asukkaat. Kunnan jäsenen roolissa valituksia tehdään vain vähän (7 %). Täten asianosaisperusteiseen valitusoikeuteen siirtyminen ei juuri vähentäisi valituksia, koska asianosaisuutta pitäisi arvioida vaikutusperusteisesti. Haastatellut tuomarit olivat yhtä mieltä siitä, että muutos lisäisi työmäärää huomattavasti asianosaisuuden tulkinnan vuoksi ja hidastaisi asioiden käsittelyä tuomioistuimessa. Tuomarit eivät pitäneet valituksia lähtökohtaisesti turhina, vaikka valituksen perusteet eivät ole riittäneet päätöksen toteamiseen lainvastaiseksi. Koska siirtyminen kunnan jäsenen valitusoikeudesta asianosaisen valitusoikeuteen olisi suuri järjestelmätason muutos, arvioidut vaikutukset puhuvat vahvasti muutosta vastaan.
Selvityksessä arvioitiin myös tulisiko muutoksenhaun edellytykseksi asettaa velvoite tehdä asemakaavaa koskeva muistutus. Muistuttamisvelvollisuus nähtiin jossain määrin ongelmallisena perustuslain kannalta, koska siinä asetetaan oikeusturvaa koskevan perusoikeuden (PeL 21 §) edellytykseksi velvollisuus käyttää toista perusoikeutta, eli velvollisuus osallistua (PL 20.2§). Muistuttamisvelvoite edellyttäisi poikkeussäännöksiä, kuten esim. Ruotsissa on tehty. EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö antaa viitteitä, että menettely ei toteuta EU-oikeuden vaatimuksia, mistä myös ruotsalaista järjestelmää on kritisoitu. Myös haastatellut tuomarit suhtautuivat muistuttamisvelvollisuuteen kriittisesti; se toisi tarpeen pohtia poikkeussäännösten tulkintaa ja lisätä tiedottamista.
Selvitys liittyy käynnissä olevaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta sekä tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Selvityksen laati Vaasan yliopiston julkisoikeuden emeritaprofessori Eija Mäkinen ympäristöministeriön toimeksiannosta.
Lisätietoja:
Selvityksen laatija: professori Eija Mäkinen, Vaasan yliopisto, p. 050 344 2009 eija.makinen@uwasa.fi
Ympäristöneuvos Matti Laitio, p. 0295250154, matti.laitio@ym.fi (lomalla 16.10. alkaen)