Kuulen jatkuvasti puheenvuoroja, joissa korostetaan digitalisaation ratkaisevan kaikki ongelmat. Digitalisaatiosta onkin tullut muotisana, jota viljelemällä saa nyökkäyksiä ympäri pöydän tai kuittaa käsillä olevat ongelmat ”ratkaistuiksi”.
Odotuksia on kasattu paljon – olen tehnyt niin itsekin. Tulevan digitalisaation on säästettävä yhteiskunnan resursseja ja lisättävä asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi sillä voidaan vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa, avoimuutta, tieto- ja henkilötietoturvaa, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä ympäristön laatua. Vieläpä samalla voidaan kehittää Suomen vientimahdollisuuksia.
Digitalisaatio ei kuitenkaan toteudu ilman merkittäviä muutoksia nykyisiin asenteisiin ja toimintatapoihin. Lisäämällä sähköiset menettelyt nykyiseen käytäntöön, tullaan ainoastaan digitoineeksi ne ja todennäköisesti lisänneeksi nykyisten töiden vaatimia resursseja.
Nykyisin pyritään älykkäämpiin prosesseihin ja tiedon tuotantoon. Kaavat tuotetaan yhä tarkemmin ja monimutkaisemmin paikkatieto- tai vektoripohjaisella suunnitteluohjelmalla ja rakennussuunnittelussa on yhä enemmän hyödynnetty kolmiuloitteista rakennustietomallinnusta. Paljon on tehty, ja vielä on tehtävää. Esimerkiksi sähköiset prosessit katkeavat kesken, kun prosessien väli- ja lopputuotteet tyhmennetään kaksiulotteisiksi paperiotteiksi. Tällöin joudutaan tekemään paljon päällekkäistä työtä käsin: ylimääräistä tiedon siirtoa, muokkausta, raportointia ja tulkintaa. Digitalisaation kautta voitaisiin päästä eroon ylimääräisestä, päällekkäisestä työstä.
Odotuksiin pääseminen vaatii riittävän yhtenäiset toimintatavat koko rakennetun ympäristön elinkaaressa. Siksi laeissa on määriteltävä yhteentoimivan tietoinfrastruktuurin perusta. Ympäristöministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen, jossa määritellään tulevaa kaavoituksen ja rakentamisen tietoinfrastruktuurin perustaa.
Suomi voi olla edelläkävijä maankäytön ja rakentamisen digitalisaatiossa. Pidetään kunnianhimon taso korkealla ja valmistellaan lain kokonaisuudistus huolella. Muuten suuret odotukset digitalisaatiota kohtaan jäävät vain puheeksi. Ja sitä puhettahan on riittänyt jo yli 20 vuotta.
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -työtä voi seurata hankkeen verkkosivuilla.
Onkohan tässä kyseisessä maankäyttöpäätökset-hankkeessa mukana myös viheralan sektori? Eli että senkin osalta pohdittaisiin tätä tietoinfraa… Vihreän infrastruktuurin, luontopohjaisten ratkaisujen ja viihtyisän elinympäristön huomioon otosta (maankäytön suunnittelussa) on puhuttu paljon mrl-uudistuksen sidosryhmäfoorumissa sekä itse viheralalla, mutta jos se ei ole mukana myös tässä osuudessa lainvalmistelua, voiko koko ”aihealue” jäädä jopa käytännössä (digi)kaavoituksen junasta?