Syksyn myötä on hyvä tehdä tilannekatsaus lakiuudistuksen etenemiseen. Esityksen uudeksi maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Mitä on tehty tähän mennessä – ja miten uudistus viedään maaliin?
Maankäyttö- ja rakennuslaki on sisällöltään mittava ja merkittävä, sisältäähän se kaikki keskeiset alueidenkäyttöä ja rakentamista Suomessa linjaavat säädökset. Hallitusohjelma kiinnittää huomiota maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen ja se nähdään keskeisenä keinona rakentaa hiilineutraalia yhteiskuntaa ja parantaa rakentamisen laatua. Uudistuksen päätavoitteiksi esitetään hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Voi siis oikeutetusti sanoa, että laki paaluttaa yhteiskuntamme perustaa – rakennammehan paraikaa 2100-luvun Suomea.
Lakia on valmisteltu pitkän kaavan kautta, avoimesti ja tiiviisti yhdessä sidosryhmien kanssa. Valmistelu on edennyt hyvin ja suunnitellusti, myös koronaepidemian värittäminä poikkeuksellisina aikoina. Kokoukset, sidosryhmäfoorumi sekä muut tapaamiset ovat jatkuneet yllättävän sujuvasti verkossa. Mutta on toisaalta todettava se tosiasia, että kyllä epidemia on rajoittanut sellaista totuttua vuorovaikutusta, joka muutoin on ollut toimialalle ominaista ja luontevaa.
Valmistelussa mukana yli 250 henkeä
Uuden lain muotoiluun on saatu mittava määrä tietoa, ideoita ja ajatuksia rakennetun ympäristön asiantuntijoilta niin järjestöistä, kuntakentältä, liike-elämästä, tutkimusmaailmasta, poliittisilta toimijoilta, hallinnosta kuin muilta sidosryhmiltä. Valmisteluun on osallistunut yli 250 henkeä, kun mukaan lasketaan alan asiantuntijat säännöllisesti yhteen kokoava sidosryhmäfoorumi, lakia koordinoiva työryhmä ja sen työtä tukevat kuusi valmistelujaostoa sekä eduskuntapuolueiden jäsenistä koostuva seurantaryhmä.
Palautetta on kysytty ja sitä on saatu matkan varrella muutenkin. Olemme pyytäneet kommentteja alustaviin pykälähahmotelmiin rakentamisen vastuista ja luvista, rakennusvalvonnasta sekä alueidenkäytöstä. Rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on käynyt lausuntokierroksella. Juuri nyt on mahdollisuus edistää rakennetun ympäristön digitaalisuutta ympäristöministeriössä käynnissä olevien RYHTI- ja RYYTI-hankkeiden kautta sekä ottaa kantaa asema- ja yleiskaavan tietomallityöhön. Paitsi vaikuttamisen myös yhteisen tekemisen paikkoja on ollut ja on useita, ja niihin on kiitettävän aktiivisesti tartuttu.
Edessä loppuspurtti
Syksy on koittanut työntäyteisenä. Meillä lakia sorvaavilla on edessä vielä monta kokousta ja lukemattomia työtuntia, jotta laajan valmistelun langat saadaan kudottua yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi ja tämä kokonaisuus myös kattavasti arvioitua.
Lakiehdotus on tarkoitus lähettää lausunnoille alkuvuodesta 2021. Ensi kevät- ja kesäkausi meneekin siten lausuntojen keräämiseen, niiden käsittelyyn sekä lakiesityksen viimeistelyyn saadun palautteen perusteella. Tämän jälkeen on vielä monia vaiheita ennen laintarkastusta ja esittelyä valtioneuvostossa. Esitysluonnos notifioidaan EU:n menettelyjen mukaan ja sitä käsitellään mm. kuten kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Tavoitteena eduskunta pääsee keskustelemaan hallituksen esityksestä keväällä 2022.
Käynnissä on lain kokonaisuudistus. Monet asiat pysyvät kuitenkin ennallaan, vaikka emme vain parsi ja paikkaa nykyistä lakia, vaan pohdimme aidosti miten taklaamme uudella lailla aikamme isoimpia haasteita kuten ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja alueiden erilaistumisesta. Haluamme myös varmistaa, että digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään jatkossa täysimääräisesti rakennetussa ympäristössä. Luonnollisesti lain tulee myös olla muodoltaan selkeä ja yksiselitteinen, jotta sitä olisi käytännön toiminnan tasolla helppo ymmärtää ja tulkita.
Minulla on samalla tilaisuus kiittää kaikkia, jotka osallistuvat tähän yhteistyöhön – työhön, jonka lopputulos hyödyttää koko Suomea.
Lisätietoja:
- MRL:n kokonaisuudistuksen yleisesittely 28.9.2020 (pdf)
- ylijohtaja Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen@ym.fi
MRL uudistuu -nettisivut ovat todella turhauttavat. mitään raportteja, selvityksiä, jne ei täältä löydy, vaikka varmasti vaikka mitä on tehty. esityksiäkin vain muutama. herättää enemmän ärtymystä kuin antaa infoa, jos oikeasti haluaa selvittää missä uudistus menee.
Olen samaa mieltä mp:n kanssa. Jaostojen toiminnasta ja käsiteltävistä asioista ei näiden sivujen kautta saa tietoa. Valitettavasti.
Minua kiinnostaa erityisesti muutokset kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksiin asemakaavoituksessa erityisesti jos/kun yleis-ja asemakaava voidaan vieläpä laatia yhtäaikaa. Vireilletulosta on ilmoitettava nykyistä selkeämmin, mutta toisaalta todetaan vaikuttamisen ajankohdan olevan luonnos- ja ehdotusvaiheen. Aitoa osallistamista tuskin tapahtuu, jos kunta ei niin halua, mikä monesti on tilanne.
Uudistuksessa on viittauksia maanomistajan mahdollisesti kärsimään haittaa asemakaavan rajoituksia käsiteltäessä. Tässä yhteydessä kuitenkin sivuutetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Viittaan tilanteisiin, jossa kunta selkeästi suosii tärkeänä pitämäänsä maanomistajaa muiden kustannuksella, mikä on jo johtanut ”postimerkkikaavoitukseen”. Lakiin tarvittaisiin kirjaukset ohjaamaan kunnan kaavoitusvallan käyttöä myös tällaisten tilanteiden varalta.
Onneksi valitusoikeutta ei olla rajoittamassa.
Toivottavasti MRL-uudistuksessa ei sivuuteta Kuntaliiton jakamaa huolestuttavaa ohjeistusta, jossa kuntia opastetaan maakeinotteluun hankkimalla yksityisten maanomistajien mailla sijaitsevat tärkeät rakennusalueet alihintaan pakkolunastuksilla tai pakkolunastuksilla uhkailemalla. Kyseinen toiminta lienee perustuslain vastaista ja MRL-uudistuksessa on nyt avaimet turvata maanomistajien omaisuudensuoja. Seuraamme tilannetta.
Kuntien oikeus maiden pakkolunastuksiin tulee poistaa. Yksityisomaisuuden suojaaminen on sivistysvaltion kivijalkoja.
Esityksen perusteella ollaan luomassa tilanne, jossa kaikki muut paitsi rakentaja joutuvat vastuuseen rakentajan hölmöilystä. Millaisia valtuuksia aiotte antaa laissa erityissuuunnittelijoille ja nyt ilmeisesti viralliseksi nimikkeeksi tulevalle valvojalle? Saako valvoja jatkossa irtisanoa yksipuolisesti päätoteuttajan ja rakennuttajan välisen sopimuksen, mikäli päätoteuttaja ei noudata suunnitelmia ja hyvää rakentamistapaa?
Haiskahtaa siltä että rakentajat ovat päässeet lobbaamaan pikkuisen liikaa.
Mihintämä kantatila periaate perustuu ,mikälaki ja päätös .Onko perustuslain mukainen.
Emätilaperiaate perustuu nimenomaan perustuslakiin, koska maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Oikeustapaukset ja KHO:n päätökset ovat muodostaneet oikeuskäytännön, jonka kanssa nyt elämme.